*

jpvuorela

Historiasta, kulttuurista, tieteistä ja olkiukoista

Tässä blogissa saa kommentoida naapuriakin:

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240651-tiede-olki...

Kiinnostavasti tuossa yllä lukee "olkiukkona", mutta varsinaiseen otsikkoonsa Seppo Oikkonen oli lopulta keksinyt kirjoittaa "Tiede olkikukkona".

Kyllähän 60– ja 70–luvuillakin tieteestä filosofoitiin kaikenlaista kiintoisaa. Marshall McLuhaniin Oikkonen myöntääkin nyt palanneensa. Imre Lakatosin ja Paul Feyerabendin keskustelu on uuden avauksen taustalla nimettömänä.

Nyt, kun oikeata tutkimusta, eikä pelkästään siitä filosofoimista, on harrastettu 40–50 vuotta lisää, ei kuitenkaan enää tunnu kovin luotettavalta väittää, että:

"Rooman valtakunnassa retoriikan maaperältä orastivat jo silmän kognitiiviset kyvyt. Mutta jo olemassa ollut lukutaito menetettiin, kun Eurooppa vajosi keskiajan likipitäen tuhatvuotiseen depersonalisaation uneen."

Euklidinen geometria toki keksittiin ensiksi Euroopassa, koska Geometria-teoksen kirjoitti eurooppalainen kaveri nimeltä Eukleides.

Ottaen huomioon esimerkiksi Zheng He'n purjehdukset 1400-luvulla tai 1600-luvun japanilaiset puupiirrokset, tuntuu kuitenkin hiukkasen hassulta ajatella, että:

"euklidista geometriaa ei maailmassa esiinny missään missä kulttuuriseksi perusratkaisuksi ei ole valikoitunut äännekirjoitus".

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Tiedämme, että matematiikka syntyi musiikin tutkimuksesta, harmonioiden suhteita lukujen maailmaan siirtämällä."

Tuollainen lause löytyi juuri ennen sitä euklidista geometriaa. Täytyy myöntää, etten ole matematiikan syntyyn aiemmin juurikaan tullut perehtyneeksi, mutta vaikuttaa oudolta, että Pythagoras tai monet muut ammoiset matemaatikot olisivat tarvinneet musiikkia perustaksi aksiomeilleen ja laskelmilleen. Johan muinaiset egyptiläiset pystyivät laskemaan tähtien ratoja avaruudessa ja Newton kehitteli integraalilaskennan pelkästään samaa tarkoitusta varten. Eipä tainnut musiikki niihin aikoihin olla kovinkaan näkyvä osa ihmisten elämää, ilman äänitallenteita tai klassisen musiikin syntyä.

Oikkonen on tunnetusti "vihainen nuori mies", joka suuttuu alta aikayksikön, jos jotain hänen kirjoittamaansa ryhtyy analysoimaan, puhumattakaan sitten jos sitä ryhtyy kritisoimaan, mutta lopputulemaksi jää yleensä hänen ulostuloistaan, että tarkoituksena on vastustaa monikulttuurisuutta ja kansainvälistymistä pukemalla vastustus niin vaikeaselkoisen viestinnän pohjalle, että se tekisi käsittämättömyydessään mahdollisimman vakuuttavan vaikututelman. Hänen yllä linkatun blogimerkintänsä viimeinen lause on kuin suoraan puppugeneraattorista copypeistattu:

"Liimaamme vain yksilön kokemuksellista "viisautta" tai tiedollisella puolella erilaisista yhteyksistä pelkistettyä ja ymmärrystä noituvaa yleiskäsitteellistä järkeä yhteisötodellisuuden päälle."

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tuosta musiikista olen kyllä samaa mieltä Oikkosen kanssa. Ei Pythagoras "tarvinnut" sitä perustaksi, hän vain piti automaattisesti muusien taidetta ja aksioomia saman kosmisen harmonian ilmauksina.

Nykyäänhän ajattelemme, että musiikki on mitä tahansa organisoitua ääntä. Missä tahansa maailmankaikkeudessa perusintervallit syntyvät värähtelevistä kappaleista samalla tavoin. Mutta ei äänen tarvitse olla harmonista ollakseen musiikkia.

Oikkosen tietty pysähtyneisyys on kiinnostava. Myönnän kyllä, että itsellenikin, kuten monille yhteiskuntatieteitä ja tietoteoriaa harrastaneille, on tuttu tuo tunne ymmärtämättä jäämisestä. Harvat kuitenkin lukkiutuvat kovin pahasti.

Kansallismielisyyden nousu tarjosi sopivan lammikon, jossa väärin ymmärretyt nerot saattoivat aika helposti ruveta isoiksi kaloiksi. Kannattajat hurrasivat, kun joku osasi puolustaa heitä niin hienosti, että tavallinen ihminen ei sitä ymmärtänyt.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kai musiikkia on ollut ennen matematiikkakin ja luulisin, että matematiikka on syntynyt monella tavalla. Aritmetiikan kehittämisellä lienee yhteyttä kaupankäyntiin ja maanviljelykseen.
Minua jotenkin ärsyttää tuo olkiukko-suomennos, variksenpelätin olisi osuvampi.
Harvat yhteiskuntatieteilijätkään ovat kovin perehtyneitä tietoteoriaan. Taloustieteilijöistä puhumattakaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Harvat yhteiskuntatieteilijätkään ovat kovin perehtyneitä tietoteoriaan."

Niin juuri, hehän liimaavat vain yksilön kokemuksellista "viisautta" tai tiedollisella puolella erilaisista yhteyksistä pelkistettyä ja ymmärrystä noituvaa yleiskäsitteellistä järkeä yhteisötodellisuuden päälle. Eikö niin?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Yksilön kokemuksellisella tiedollakin on tutkijalle merkitystä.
Sanoin joskus eräälle hermeneutista suuntaa edustavalle filosofille, joka väitti esineen olevan sitä mitä merkitystä sille on annettu: jos annat pahvilaatikolle tuolin merkityksen ja istahdat sille todellisuus ilmenee. "Tuoli" ei toiminut tuolina melkoisesti ylipainoiselle henkilölle.
Minulle muuten järki ja ymmärrys ovat eri käsitteitä. Suomen kieli on muuten mainio inhimillisen toiminnan ja ajattelun tieteelliseenkin erittelyyn.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Juu, meillä harvoilla epistemologiaan perehtyneillä on sitä hauskempaa. Mikäli matematiikalla tarkoitetaan systemaattista "oppia luvuista ja lukusuhteista", kuten Cassiodorus sen määritteli, se on tietenkin tuhansia vuosia musiikkia nuorempi asia – ja siinä mielessä harmoniaoppi toki on matematiikan synnyttäjä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olen melko perehtynyt tietoteoriaan, mutta en epistemologiaan.
Viisauteni raja tuli vastaan. Tarkoitatko että harmoniaoppi olisi yhtä vanha kuin musiikki tai oliko tuo joku sarkasmi?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #6

Tarkoitan mitä sanoinkin. Värähtelyjä on ollut maailman sivu, kirjaimellisesti. Musiikki-instrumenttejakin on ollut tuhansia vuosia. Filosofit tulivat keksineeksi matematiikan kehitellessään oppia kosmisesta harmoniasta, ei niin kovin kauan sitten. Pythagoraan kuolemasta on vasta 2 500 vuotta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Muusiikkia ihminen on tuottanut niin kauan kun on ollut olemassa ja kai muutkin apinat voivat musisoida, Jotain harmoniakin on varmaan koettu. Luulisin, että musiikkiinstrumenttejä on ollut jo miljoona vuotta sitten. Mutta ei sentään mitään harmoniaoppia.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Matematiikka on kai lähinnä "oppi abtraktista ajattelusta" tai "leikkiä luvuilla".

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #7

Matematiikka ei ole tiede, abstraktin artefaktien teknologia

Musiikin "teoria" on VAIN musiikin työkalupakki.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #26

Matematiikka ei tietenkään ole tiede. Tässä ketjussahan kukaan ei ole väittänyt sen olevan.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Tämä ei ollut Oikkosen paras blogikirjoitus ... mutta tiedänpä mitä hän kommentoisi teille pintatason faktoihinsekaantujille ...

Hän sanoisi: pof.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mu_(k%C3%A4site)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Mahdanko tuota ymmärtää, kun se ei ole äännekirjoitusta. Ja tähän emoji :)

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

:o)

Mutta myöntänet itsekin, että muutaman vakiohokeman lisäksi, pienen kyynisyyden takana, Oikkosella on välillä tavattoman näkemyksellisiä tekstejä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Minuakin ärsyttää kun niitä ei voi kommentoida. Mutta ymmärrän toki hänen perustelunsa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Oikkosella on uusi blogikirjoitus tääle päivälle Puheenvuoron puolella ja se poikkeaa aiemmasta selkokielisyydessään. Huolimatta tietyistä eroavaisuuksista mielipiteissäni koskien kyseisen blogikirjoituksen aatteellista viitekehystä sekä mm. Kekkosen todellista roolia, olisin jopa voinut antaa sille suosituspointsin, jos minulla olisi ollut mahdollisuus "elaboroida" kommenttiosiossa suositukseni tarkoitusta. Kyseisen kirjoituksen suosittelijat kun ilman lisäkommentointimahdollisuutta helposti saatetaan niputtaa "kansallismielisiin" piireihin.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #15

... Huijui, uskomatonta näkemystä, eletyn elämän ja tulevan kuoleman dialektiikkaa! Oikkosta parhaimmillaan, katkeransuloista kulttuurista "luopumisen kohtaamista" ...

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Juu, se oli hyvä teksti minunkin mielestäni. Muistan nimittäin myös, kun ensimmäisistä leipäjonoista Helsingissä uutisoitiin. Asuin silloin Japanissa ja luin niistä Japan Times -lehdestä Tokiossa. Sieltä perspektiivistä tuntui siltä kuin Suomi olisi siirtynyt takaisin jonnekin 30-luvun alkuun, jonka aikaisista leipäjonoista isäni oli muistellut aikoinaan. Itse en ollut sellaisia koskaan oman elinikäni aikana siihen mennessä Suomessa kuullut olevan.

Mutta tuo Kekkonen oli kyllä koko ajan lapsuuden perheessäni kirosana, joten ei se sellaiseksi muuttunut vasta hänen kuoleman jälkeen. En myöskään vierittäisi syytä laman syvyydelle Suomessa niin yksioikoisesti Koiviston niskoille. Vastoin Oikkosen käsitystä kyllä minun nähdäkseni se idänkaupan loppuminen kuin seinään kesällä 1990 lisenssiviraston kieltäessä viennin Neuvostoliittoon kokonaan oli ensisijainen liipaisin laman alkamiselle. Jo samaa kesää seuraavana syyskuuna työttömyyskäyrä ampaisi rakettimaisesti nousuun.

Myöskin olen sitä mieltä, että Suomi on siinä määrin peräpohjolainen alue, että ei meillä ole pelkoa oman kulttuurimme menettämisestä "maahantunkeutujille". Pientä kansainvälistä tuulahdusta täälläkin tarvitaan.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #17

Missaat systeemi-ilmiöt. -- Ei ongelma tuolloin ollut mikään yksittäinen takaisku, vaan koko 80-luvun jatkunut sopeutuminen raha-ajattelun ensisijaisuuteen. Samoin kuin ongelma ei nyt ole vieras kulttuuri vaan vieraantuminen/vieraannuttaminen omasta.

Raha-lamaa pahempi on henkinen lama ja suunnan katoaminen; muukalaisvihaa pahempi on itseinho.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #18

Ongelma oli nimenomaan systeeminen: koko 80-luvun jatkunut globaali sopeutuminen raha-ajattelun ensisijaisuuteen.

Suomessa kyse ei siis ollut Mauno Koiviston keksinnöstä, vaan reaktioista: ensin Lontoon Cityn vuosien 1986–87 big bangiin, sitten Neuvostoliiton bilateraalikaupan romahdukseen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Minä suosittelin selittämättä, ei se tietenkään tarkoita,että olisin samaa mieltä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kirjoitin avaukseen houkuttimen täsmällistäjille:

"Euklidinen geometria toki keksittiin ensiksi Euroopassa, koska Geometria-teoksen kirjoitti eurooppalainen kaveri nimeltä Eukleides."

Kun kukaan ei ole siihen tarttunut, täsmennetään nyt sitten. Eukleideen pääteoshan jakautui kolmeentoista kirjaan ja oli yleisotsikoltaan Stoikheia. Hän kirjoitti ja julkaisi sen Egyptin Aleksandriassa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Historiallisesti mielenkiintoista älyllistä pohdiskelua, matematiikan ja musiikin suhteesta.

Tarttuisin tähän epistemologiaan henkilökohtaisena matemaattisena ja musiikillisena kokemuksena, eli "geometrian ja sinfonian" symbioosina.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

"Ja nyt pane jäitä musiikkiisi,
niin siitä tulee matematiikkaa.
Pane jäitä musiikkiisi nyt."

(Eeva-Liisa Manner, Fahrenheit 121)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Näkemys tuokin.

Päinvastoin kuin jäätävää, musiikki ja matematiikka yhdessä ovat mitä kauneinta ja eleganttia. Jos matematiikka ei suju, kuuntele hyvää musiikkia.

Kun musiikki savuttaa sisimpäsi ilon ja autuuden, matemaattinen maailma aukenee kuin intervallien tanssi.

(H.A.S)

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset